Mihin arvio työttömyyden kestosta perustuu?

Mihin arvio työttömyyden kestosta perustuu?

Lanseerasimme hiljattain palvelun, jossa kuka tahansa voi muodostaa arvion siitä kuinka kauan hän joutuu olemaan työttömänä, mikäli näin epäonninen tilanne eteen tulee. Palvelussa voi myös muodostaa arvion siitä onko alkavan työttömyyden pitkittyminen pitkäaikaistyöttömyydeksi (yli vuoden kestävä työttömyys) todennäköistä. Mihin nämä arviot itse asiassa nojautuvat, vai onko kyseessä pelkkä arvaus?

Miten työttömyyden kestoa voidaan arvioida?

Palvelu nojautuu todellisten ihmisten todellisten työttömyysjaksojen tilastolliseen analysointiin. Kyse on samasta asiasta, jolla esimerkiksi luottotietoja välittävät yritykset muodostavat arvioita, tai jolla esimerkiksi osamaksukaupan yhteydessä rahoittajien automaattiset palvelut joko hyväksyvät tai hylkäävät luottohakemuksen. Tiedossa olevien henkilön taustaominaisuuksien, eli tietojen joita palvelussa kysytään, yhteys työttömyyden kestoon on analysoitu tilastollisesti. Näin on muodostettu kunkin ominaisuuden erillisvaikutus alkavan työttömyyden kestoon ja edelleen kokonaisarvio työttömyyden kestosta ja riskistä ajautua pitkäaikaistyöttömäksi.

Vastaavalla tavalla osamaksukaupan yhteydessä rahoittaja kysyy esimerkiksi siviilisäätyä, työsuhteen muotoa ja aiempia maksuhäiriötä. Taustalla vaikuttaa tilastollinen malli, jonka avulla nämä tiedot muutetaan riskiarvioksi ja riskiarvion mukaan päätetään luoton myöntämisestä tai hylkäämisestä.

Työttömyyden keston yhteydessä taustaominaisuudet, kuten ikä, koulutusala ja asuinpaikka muutetaan tilastollisen mallin avulla riskiarvioksi työttömyyden pitkittymisestä ja niitä hyödynnetään parametreina työttömyyden keston ennustamisessa.

Onko arvio tarkka ja toteutuuko se juuri minun kohdallani?

Arvioiden osuvuutta on sitäkin tarkasteltu tilastollisesti. Tiedot, jotka palvelussa kysytään, selittävät keskimäärin melko hyvin työttömyyden kestoa. Tilastollisesti on osoitettu, että pitkäaikaistyöttömyyden riski osuu oikeaan noin kahdeksassa tapauksessa kymmenestä eli yli 80 % tapauksista. Vastaavasti työttömyyden keston ennuste erehtyy keskimäärin alle 10 päivää todellisesta.

Hyvän osuvuuden syy on luonteva. Kaikissa tutkimuksissa on osoitettu, että ikä vaikuttaa merkittävästi työttömyyden kestoon. Vastaavasti esimerkiksi työttömyyden riski ja mahdollisuuden työllistyä uudelleen riippuvat koulutusalasta ja asuinpaikasta. Aiemmat työttömyysjaksot ja niiden kesto vangitsevat jotain henkilön aktiivisuudesta työnhaussa jne. Lopputuloksena erilaisten taustamuuttujien kokonaisuus kykenee yhdessä ennustamaan alkavan työttömyysjakson kehitystä hyvin.

Arvio ei kuitenkaan suinkaan osu jokaisen henkilön kohdalla oikeaan, eikä se määritä miten juuri sinun kohdallasi käy. Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja esimerkiksi motivaatio työnhakuun ja aktiivisuus eroavat. Vastaavalla tavalla jälleen osamaksukaupan yhteydessä muodostettavat arviot eivät ole erehtymättömiä. Osa henkilöistä joille luotto myönnetään ei kykenekään suoriutumaan velvoitteistaan ja toisaalta osa niistä, joiden hakemus hylätään, olisi hoitanut sopimuksen moitteettomasti.

Arvio omasta tilanteestasi on ennen kaikkea realistinen näkemys siitä miten sinun kaltaisesti ihminen keskimäärin työllistyy ja samalla kuvastaa sitä miten muut näkevät sinut työnhakijana.

Mitä hyötyä oman tilanteen arvioinnista on?

Valtaosa meistä elättää itsensä työllä. Useimmille meille on myös taloudellisesti vakava paikka, mikäli joudumme työttömiksi. Tästä syystä myös muut arvioivat meidän työntekijän statustamme vaikkapa edellä esimerkkinä käytetyn osamaksukaupan, tai esimerkiksi asunnon oston yhteydessä. Palvelumme avulla pystyt itse arvioimaan objektiivisesti omaa tilannettasi ja tätä tietoa voi käyttää hyvin monessa yhteydessä. Jos harkitset esimerkiksi taloudellisesti isoja päätöksiä, työpaikan vaihtoa tai vaikkapa sapattivapaan pitoa, työllistymistodennäköisyytesi on tärkeä asia!